”Siisteintä on nähdä oman työn tulos käytännössä. Jos on jokin ongelma, pääsee käyttämään luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä kun miettii, mikä on paras tapa hoitaa tämä.” Severi Larkiolaa ei pahemmin tarvitse kahvihuoneessa kannustaa kertomaan kesätyöstään Alltimen työnjohtoharjoittelussa. Jämäkän kädenpuristuksen ja innostuneen katseen takaa pulppuava puhe täyttää muuten hiljaisen heinäkuisen toimiston Vantaan Varistossa. Monen kollegan viettäessä ansaittuja lomia, on Aalto-yliopiston kone- ja rakennustekniikan opiskelija päässyt täyttämään isojakin saappaita. ”Kun on aidosti vastuuta ja lupa tehdä itse päätöksiä, on myös päässyt oppimaan mielettömästi. Ajattelen, että projekteja ja johtamista ei voi opetella muuten kuin tekemällä.”
Mitä se tekeminen siis on – mitä työnjohtoharjoittelija oikein tekee?
”Perustyöpäivänä kun tulee duuniin, niin ensimmäiseksi katson uusimmat palautteet ja miten ne saadaan parhaiten hoidettua. Toimistohommiin kuuluu myös laskutusta, eli Excel on tullut tutuksi,” Severi avaa tyypillisimpiä toistuvia rutiineja. Tärkeitä sellaisia, mutta käytännönläheisyys vaikuttaa silti olevan työn todellinen suola. ”Työmaakierroksilla käyminen on se, mistä erityisesti itse nautin. Käytännössä siis ajelemassa esimerkiksi meidän urakka-alueillamme Suutarilassa tai Inkoossa tarkistamassa, miltä infrapuoli näyttää. Eli onko liikennemerkit kohdillaan, onko reunakiviä irti, onko asvaltissa reikiä. Jos jotain korjattavaa löytyy, otan näistä aina kuvat GPS-sijainnilla, niin saadaan ne tehokkaasti siirrettyä työtehtäviksi ja toisaalta asiallisesti dokumentoitua.”
Työpäivien luonteet vaihtelevat kuitenkin merkittävästikin, ja ruudun takaa saatetaan lennossa hypätä autonrattiin tilanteen niin vaatiessa. ”Kunnossapito ei ole työnä samanlaista kuin rakentaminen, jossa tehdään pala palalta järjestyksessä. Muuttujia tulee niin paljon, että niihin on pakko nopeasti reagoida. Joskus se voi tarkoittaa kaasupullojen tai liikennemerkkien hakemista, toisena päivänä rikkoutuneen ruohonleikkurin terän korjaamisen järjestämistä ja korvaavan laitteen hankkimista paikalle. Oikeastaan mitä tahansa, jolla autan mahdollistamaan, että työntekijät voivat hoitaa oman työnsä hyvin,” Severi kertoo. ”Tänään kävin esimerkiksi Kirkkonummella ihan vain katsomassa, miten meidän uusilla työntekijöillä menee, ja varmistamassa, että heillä on kaikki tarvittava siellä.”
Severi ilmiselvästi nauttii vapaudesta tehdä päätöksiä ja muovata työtään parhaaksi katsomallaan tavalla. Hänelle tuntuu olevan iso juttu, että on saanut olla kädet savessa alusta saakka. ”Otettiin heti tosi hyvin messiin ja tuli sellainen olo, että jengi neuvoi tarpeeksi, mutta antoi myös vapautta tehdä. Sain siis heti mahdollisuuden päästä duuniin kiinni, eikä tarvinnut katsoa monta viikkoa sivusta,” Severi kiittelee aloitustaan. ”Kun kollegat kohtaavat ja kohtelevat samanarvoisena, se antaa myös uskallusta ja luottamusta tehdä asioita itsenäisesti. Ja kun toisaalta työntekijät ovat reipasta porukkaa, joka tarttuu nopeasti hommiin, niin se helpottaa myös omassa työssä onnistumista.”
Tässä vaiheessa keskustelua Severi nostaa esiin vielä äkkiseltään yllättävän faktan: hän ei oikeastaan olekaan teknisesti Alltimen palkkalistoilla. Sen sijaan hän toimii kevytyrittäjänä Lenzin kautta, joka yhdistää opiskelijoiden osaamisia niitä etsivien yritysten tarpeisiin. ”Oikeastaan tämä ei näy millään muulla tavalla työsuhteessani kuin siten, että palkkani tulee Lenziltä. Olen itse kokenut tämän ainakin hyväksi kuvioksi,” Severi avaa. Tämä ei toki ole tyypillinen työsuhdekuvio Alltimella vaan lähes koko henkilöstö on normaalisti palkkatöissä. Etenkin opiskelijoille on kuitenkin haluttu tarjota vaihtoehtona mahdollisuus myös kevytyrittäjyyden kautta tapahtuvaan työskentelyyn. Riippumatta palkkakuviosta, ovat kaikki yhtälailla Alltimen työntekijöitä ja yhtä arvokkaita.
Opiskelijalle kesätyöt ovat opintojen rahoittamisen lisäksi ennen kaikkea omien työelämävalmiuksien kasvattamista. Severin tapauksessa kesäharjoittelu on ollut oppimismahdollisuus monellakin tasolla. ”Tässä on tietenkin oppinut paljon infran kunnossapidosta alana, mutta toimialakokemustakin tärkeämpää on mielestäni oppia, miten ylipäätään työtä ja projekteja johdetaan. Jos haluaa kehittää omia johtamis- ja projektitaitoja, niin pitää päästä oikeasti niitä tekemään eli saada vastuuta,” hän kertoo ja lisää vielä loppuun: ”ja onhan se todella palkitsevaa, kun työn tulos on määräävä tekijä ja saat itse pähkäillä, millä keinoin se saavutetaan.”