Järvenpään kaupunki on päättänyt käyttää toisen optiovuotensa alueurakasta Alltimen kanssa, minkä myötä sopimus ulottuu nyt lokakuuhun 2025. Alueurakkasopimukseen kuului mahdollisuus kahdesta optiovuodesta, joista ensimmäisen optiovuoden (1.10.2023-30.9.2024) käytöstä päätettiin syyskuussa 2022 ja toisen optiovuoden (1.10.2024-30.9.2025) käytöstä syyskuussa 2023. Sopimuksen arvo on noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Järvenpään alueurakkaan kuuluu mm. kaupungin katujen, viher- ja muiden ulkoalueiden kunnossapitoa.
”Kiitos kaupungille hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja luottamuksesta, sekä tietenkin ennen kaikkea alueurakan työntekijöillemme hyvästä työstä. Merkittävänä paikallisena toimijana meille on perustehtävämme ohella ollut tärkeää olla aidosti osa paikallista yhteisöä, minkä vuoksi olemme mm. tukeneet mm. junioriurheilua ja mahdollistaneet paikallisille nuorille merkittävästi kesätyömahdollisuuksia. Olen innoissani päästessämme jatkossakin edistämään sujuvaa ja turvallista arkea kaupunkilaisille hoitamalla tärkeitä elinympäristöjämme,” sanoo Ville Komulainen, liiketoimintajohtaja, Alltime Infrapalvelut maalla.
Antti Kalske, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Alltime Group antti.kalske@alltime.fi puh. 040 569 1534
Ville Komulainen, liiketoimintajohtaja, Alltime Infrapalvelut maalla ville.komulainen@alltime.fi puh. 040 018 6000
Alltime lyhyesti:
Alltimen visiona on kehittyä Pohjoismaiden johtavaksi rakennetun elinympäristön kunnossapitäjäksi. Me hoidamme ennakoivana ja välittävänä kumppanina kiinteistöpalvelut, puhtauspalvelut sekä infrastruktuurin kunnossapidon maalla ja vesillä. Noin 600 työntekijäämme Suomessa ja Ruotsissa helpottavat asiakkaidemme elämää ylläpitämällä sujuvia ja turvallisia elinympäristöjä. Alltime Groupin omistaa kotimainen pääomasijoitusyhtiö MB Rahastot yhdessä toimivan johdon kanssa.
Järvenpään katukuvassa Alltimen pakettiautot ja työkoneet ovat tuttu näky. Yksi kaupungin kunnossapidon alueurakkaa hoitavan porukan työnjohtajista on Herkko Kuosa, jonka moni järvenpääläinen tunnistaa myös kentän laidalta. Herkko nimittäin pelaa toista kauttaan jalkapallon Ykköstä kotikaupungin ylpeyden JäPS:n riveissä. ”Kausi oli menestys ja sijoittuminen 6 parhaan joukkoon oli enemmän, kuin kukaan olisi ennen kautta meiltä varmastikaan odottanut,” Herkko muistelee edellistä vuotta, jota voi pitää myös hänen läpimurtokautenaan kyseisellä tasolla.
Ykkösestä löytyy pelaajia sekä ammattilais-, puoliammattilais-, että amatööristatuksella. Joukkueiden resurssit vaihtelevat, mutta käytännössä harjoittelu on hyvin ammattimaista. Tähän Herkolla tulee päälle vielä opiskelut Tampereen yliopiston tuotantotalouden linjalla, sekä työt Alltimen riveissä. Miten tällaisen yhtälön saa pyörimään?
”Urheilun, työn ja opintojen yhdistäminen on sujunut suhteellisen hyvin. Tietenkin tuo vaatii itseltä aika paljon, koska varsinkin talvella maisemat Tampereen ja Järvenpään välillä tulevat hyvin tutuiksi. Jatkuva reissaaminen ja asioiden tekeminen on kuormittavaa, jonka vuoksi itsellä on hyvin suuri vastuu siinä, että osaa tarkkailla omaa jaksamista, eikä polta itseään loppuun,” Herkko pohtii. ”Jokaisiin treeneihin tai kokopäiväiseen työntekoon ei aika millään riitä. Iso kiitos Alltimelle ja JäPSille, jotka käytännössä kuitenkin mahdollistavat näiden kolmen asian yhdistämisen.”
Mitä tämä sitten tarkoittaa arjessa käytännössä?
”Tyypillinen päiväni alkaa, kuten kaikilla muillakin klo 7.00 Järvenpään toimistollamme. Muun työnjohdon kanssa nopea katsaus päivän töihin ja sen jälkeen työnjako työntekijöille. Päivät menevätkin aika pitkälti Järvenpäässä tyypillisiä työnjohdon tehtäviä suorittaessa, eli tarkastuksia tehden ja töitä ohjaten. Talvikaudella piirsin erilaisia karttoja ja väsäsin raportteja,” Herkko kertoo. ”Työpäivä saattaa loppua hieman tavallista aikaisemmin, jos täytyy klo 15 olla jo palloa potkimassa Järvenpään Keskuskentällä. Kesäaikana näiden yhdistäminen on helpompaa, kun työt ja urheilu ovat samassa paikassa eli Järvenpäässä. Talvella opintojen tullessa taas kuvioihin Tampereella alkaa yhtälö hieman vaikeutua.”
Urheilu- ja työura eivät ole pelkästään toisiaan hankaloittavia tekijöitä, päinvastoin itse asiassa. ”Kilpaurheilusta on ollut mielestäni hurjasti apua työelämässä. Pitkäjänteisyys ja ryhmässä toimiminen ovat hyödyllisiä taitoja, joista on ollut jo nyt paljon apua,” Herkko avaa. ”Alltimellakin olen ehtinyt oppia paljon. Työnjohdossa olen harjaantunut esihenkilötyöskentelyssä, josta varmasti on myös tulevaisuudessa hyötyä. Koneet eivät ole koskaan olleet vahvuusalueitani, mutta jo vuoden aikana monet työkoneet ovat tulleet erittäin tutuiksi.”
Herkko pohtii, että tavoitteet urheilun suhteen ovat hieman laantuneet vuosien varrella: ”Henkilökohtaiset tavoitteet ovat nyt ehkä sellaisia, että pyrin pääsemään mahdollisimman pitkälle ilman, että uhraan sen vuoksi koko muuta elämää.” Sen sijaan katse on yhä enemmän kentän ulkopuolella. ”Opinnot ovat hyvässä vaiheessa ja pidemmälle mentäessä myös omat kiinnostuksen kohteet työelämässä löytyvät selkeämmin.”
Ainakin yksi urheilullinen unelma Herkolla vielä on – tai ainakin ripaus jalkapalloromantiikkaa: ”Totta kai myös kotikylän joukkueessa koko pienen urani pelanneena haluaisin nähdä seuran nousevan Suomen korkeimmalle sarjatasolle, ja olla mukana siinä.” Jäämme seuraamaan, miten Herkon ja JäPS:n käy!
Siisteintä on nähdä oman työn tulos käytännössä. Jos on jokin ongelma, pääsee käyttämään luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä kun miettii, mikä on paras tapa hoitaa tämä.” Severi Larkiolaa ei pahemmin tarvitse kahvihuoneessa kannustaa kertomaan kesätyöstään Alltimen työnjohtoharjoittelussa. Jämäkän kädenpuristuksen ja innostuneen katseen takaa pulppuava puhe täyttää muuten hiljaisen heinäkuisen toimiston Vantaan Varistossa. Monen kollegan viettäessä ansaittuja lomia, on Aalto-yliopiston kone- ja rakennustekniikan opiskelija päässyt täyttämään isojakin saappaita. ”Kun on aidosti vastuuta ja lupa tehdä itse päätöksiä, on myös päässyt oppimaan mielettömästi. Ajattelen, että projekteja ja johtamista ei voi opetella muuten kuin tekemällä.”
Mitä se tekeminen siis on – mitä työnjohtoharjoittelija oikein tekee?
”Perustyöpäivänä kun tulee duuniin, niin ensimmäiseksi katson uusimmat palautteet ja miten ne saadaan parhaiten hoidettua. Toimistohommiin kuuluu myös laskutusta, eli Excel on tullut tutuksi,” Severi avaa tyypillisimpiä toistuvia rutiineja. Tärkeitä sellaisia, mutta käytännönläheisyys vaikuttaa silti olevan työn todellinen suola. ”Työmaakierroksilla käyminen on se, mistä erityisesti itse nautin. Käytännössä siis ajelemassa esimerkiksi meidän urakka-alueillamme Suutarilassa tai Inkoossa tarkistamassa, miltä infrapuoli näyttää. Eli onko liikennemerkit kohdillaan, onko reunakiviä irti, onko asvaltissa reikiä. Jos jotain korjattavaa löytyy, otan näistä aina kuvat GPS-sijainnilla, niin saadaan ne tehokkaasti siirrettyä työtehtäviksi ja toisaalta asiallisesti dokumentoitua.”
Työpäivien luonteet vaihtelevat kuitenkin merkittävästikin, ja ruudun takaa saatetaan lennossa hypätä autonrattiin tilanteen niin vaatiessa. ”Kunnossapito ei ole työnä samanlaista kuin rakentaminen, jossa tehdään pala palalta järjestyksessä. Muuttujia tulee niin paljon, että niihin on pakko nopeasti reagoida. Joskus se voi tarkoittaa kaasupullojen tai liikennemerkkien hakemista, toisena päivänä rikkoutuneen ruohonleikkurin terän korjaamisen järjestämistä ja korvaavan laitteen hankkimista paikalle. Oikeastaan mitä tahansa, jolla autan mahdollistamaan, että työntekijät voivat hoitaa oman työnsä hyvin,” Severi kertoo. ”Tänään kävin esimerkiksi Kirkkonummella ihan vain katsomassa, miten meidän uusilla työntekijöillä menee, ja varmistamassa, että heillä on kaikki tarvittava siellä.”
Severi ilmiselvästi nauttii vapaudesta tehdä päätöksiä ja muovata työtään parhaaksi katsomallaan tavalla. Hänelle tuntuu olevan iso juttu, että on saanut olla kädet savessa alusta saakka. ”Otettiin heti tosi hyvin messiin ja tuli sellainen olo, että jengi neuvoi tarpeeksi, mutta antoi myös vapautta tehdä. Sain siis heti mahdollisuuden päästä duuniin kiinni, eikä tarvinnut katsoa monta viikkoa sivusta,” Severi kiittelee aloitustaan. ”Kun kollegat kohtaavat ja kohtelevat samanarvoisena, se antaa myös uskallusta ja luottamusta tehdä asioita itsenäisesti. Ja kun toisaalta työntekijät ovat reipasta porukkaa, joka tarttuu nopeasti hommiin, niin se helpottaa myös omassa työssä onnistumista.”
Tässä vaiheessa keskustelua Severi nostaa esiin vielä äkkiseltään yllättävän faktan: hän ei oikeastaan olekaan teknisesti Alltimen palkkalistoilla. Sen sijaan hän toimii kevytyrittäjänä Lenzin kautta, joka yhdistää opiskelijoiden osaamisia niitä etsivien yritysten tarpeisiin. ”Oikeastaan tämä ei näy millään muulla tavalla työsuhteessani kuin siten, että palkkani tulee Lenziltä. Olen itse kokenut tämän ainakin hyväksi kuvioksi,” Severi avaa. Tämä ei toki ole tyypillinen työsuhdekuvio Alltimella vaan lähes koko henkilöstö on normaalisti palkkatöissä. Etenkin opiskelijoille on kuitenkin haluttu tarjota vaihtoehtona mahdollisuus myös kevytyrittäjyyden kautta tapahtuvaan työskentelyyn. Riippumatta palkkakuviosta, ovat kaikki yhtälailla Alltimen työntekijöitä ja yhtä arvokkaita.
Opiskelijalle kesätyöt ovat opintojen rahoittamisen lisäksi ennen kaikkea omien työelämävalmiuksien kasvattamista. Severin tapauksessa kesäharjoittelu on ollut oppimismahdollisuus monellakin tasolla. ”Tässä on tietenkin oppinut paljon infran kunnossapidosta alana, mutta toimialakokemustakin tärkeämpää on mielestäni oppia, miten ylipäätään työtä ja projekteja johdetaan. Jos haluaa kehittää omia johtamis- ja projektitaitoja, niin pitää päästä oikeasti niitä tekemään eli saada vastuuta,” hän kertoo ja lisää vielä loppuun: ”ja onhan se todella palkitsevaa, kun työn tulos on määräävä tekijä ja saat itse pähkäillä, millä keinoin se saavutetaan.”
